viitteistäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviitteistäminen (38)
- teonnimi verbistä viitteistää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viitteistäminen | viitteistämiset |
genetiivi | viitteistämisen | viitteistämisten viitteistämisien |
partitiivi | viitteistämistä | viitteistämisiä |
akkusatiivi | viitteistäminen; viitteistämisen |
viitteistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viitteistämisessä | viitteistämisissä |
elatiivi | viitteistämisestä | viitteistämisistä |
illatiivi | viitteistämiseen | viitteistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viitteistämisellä | viitteistämisillä |
ablatiivi | viitteistämiseltä | viitteistämisiltä |
allatiivi | viitteistämiselle | viitteistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viitteistämisenä (viitteistämisnä) |
viitteistämisinä |
translatiivi | viitteistämiseksi | viitteistämisiksi |
abessiivi | viitteistämisettä | viitteistämisittä |
instruktiivi | – | viitteistämisin |
komitatiivi | – | viitteistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viitteistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viitteistämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi viitteistää + johdin -minen