viivyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviivyttäminen (38)
- teonnimi verbistä viivyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viivyttäminen | viivyttämiset |
genetiivi | viivyttämisen | viivyttämisten viivyttämisien |
partitiivi | viivyttämistä | viivyttämisiä |
akkusatiivi | viivyttäminen; viivyttämisen |
viivyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viivyttämisessä | viivyttämisissä |
elatiivi | viivyttämisestä | viivyttämisistä |
illatiivi | viivyttämiseen | viivyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viivyttämisellä | viivyttämisillä |
ablatiivi | viivyttämiseltä | viivyttämisiltä |
allatiivi | viivyttämiselle | viivyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viivyttämisenä (viivyttämisnä) |
viivyttämisinä |
translatiivi | viivyttämiseksi | viivyttämisiksi |
abessiivi | viivyttämisettä | viivyttämisittä |
instruktiivi | – | viivyttämisin |
komitatiivi | – | viivyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viivyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viivyttämis- |