vikuroiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavikuroiminen (38)
- teonnimi verbistä vikuroida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vikuroiminen | vikuroimiset |
| genetiivi | vikuroimisen | vikuroimisten vikuroimisien |
| partitiivi | vikuroimista | vikuroimisia |
| akkusatiivi | vikuroiminen; vikuroimisen |
vikuroimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vikuroimisessa | vikuroimisissa |
| elatiivi | vikuroimisesta | vikuroimisista |
| illatiivi | vikuroimiseen | vikuroimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vikuroimisella | vikuroimisilla |
| ablatiivi | vikuroimiselta | vikuroimisilta |
| allatiivi | vikuroimiselle | vikuroimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vikuroimisena (vikuroimisna) |
vikuroimisina |
| translatiivi | vikuroimiseksi | vikuroimisiksi |
| abessiivi | vikuroimisetta | vikuroimisitta |
| instruktiivi | – | vikuroimisin |
| komitatiivi | – | vikuroimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vikuroimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vikuroimis- | |