vilahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vilahdus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋilɑhdus/
- tavutus: vi‧lah‧dus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilahdus | vilahdukset |
genetiivi | vilahduksen | vilahdusten vilahduksien |
partitiivi | vilahdusta | vilahduksia |
akkusatiivi | vilahdus; vilahduksen |
vilahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vilahduksessa | vilahduksissa |
elatiivi | vilahduksesta | vilahduksista |
illatiivi | vilahdukseen | vilahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vilahduksella | vilahduksilla |
ablatiivi | vilahdukselta | vilahduksilta |
allatiivi | vilahdukselle | vilahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vilahduksena | vilahduksina |
translatiivi | vilahdukseksi | vilahduksiksi |
abessiivi | vilahduksetta | vilahduksitta |
instruktiivi | – | vilahduksin |
komitatiivi | – | vilahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vilahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vilahdus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä vilahtaa (vilahd- + -us)
Käännökset muokkaa
1. vilahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- vilahdus Kielitoimiston sanakirjassa