Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vilkahdus (39)

  1. vilkahtaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋilkɑhdus/
  • tavutus: vil‧kah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilkahdus vilkahdukset
genetiivi vilkahduksen vilkahdusten
vilkahduksien
partitiivi vilkahdusta vilkahduksia
akkusatiivi vilkahdus;
vilkahduksen
vilkahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vilkahduksessa vilkahduksissa
elatiivi vilkahduksesta vilkahduksista
illatiivi vilkahdukseen vilkahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilkahduksella vilkahduksilla
ablatiivi vilkahdukselta vilkahduksilta
allatiivi vilkahdukselle vilkahduksille
muut sijamuodot
essiivi vilkahduksena vilkahduksina
translatiivi vilkahdukseksi vilkahduksiksi
abessiivi vilkahduksetta vilkahduksitta
instruktiivi vilkahduksin
komitatiivi vilkahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vilkahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vilkahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä vilkahtaa (vilkahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa