Substantiivi

muokkaa

vilkahtelu (2)

  1. vilkahteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋilkɑhˌt̪elu/
  • tavutus: vil‧kah‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilkahtelu vilkahtelut
genetiivi vilkahtelun vilkahtelujen
vilkahteluiden
vilkahteluitten
partitiivi vilkahtelua vilkahteluita
vilkahteluja
akkusatiivi vilkahtelu;
vilkahtelun
vilkahtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi vilkahtelussa vilkahteluissa
elatiivi vilkahtelusta vilkahteluista
illatiivi vilkahteluun vilkahteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilkahtelulla vilkahteluilla
ablatiivi vilkahtelulta vilkahteluilta
allatiivi vilkahtelulle vilkahteluille
muut sijamuodot
essiivi vilkahteluna vilkahteluina
translatiivi vilkahteluksi vilkahteluiksi
abessiivi vilkahtelutta vilkahteluitta
instruktiivi vilkahteluin
komitatiivi vilkahteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vilkahtelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi vilkahdella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa