SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

vilkkaus (40)[1]

  1. se, että on vilkas

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋilkkɑus/ tai /ˈʋilkkɑu̯s/
  • tavutus: vilk‧ka‧us / vilk‧kaus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilkkaus vilkkaudet
genetiivi vilkkauden vilkkauksien
partitiivi vilkkautta vilkkauksia
akkusatiivi vilkkaus;
vilkkauden
vilkkaudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vilkkaudessa vilkkauksissa
elatiivi vilkkaudesta vilkkauksista
illatiivi vilkkauteen vilkkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilkkaudella vilkkauksilla
ablatiivi vilkkaudelta vilkkauksilta
allatiivi vilkkaudelle vilkkauksille
muut sijamuodot
essiivi vilkkautena vilkkauksina
translatiivi vilkkaudeksi vilkkauksiksi
abessiivi vilkkaudetta vilkkauksitta
instruktiivi vilkkauksin
komitatiivi vilkkauksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

sanan vilkas vartalosta vilkka- ja suffiksista -us

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40