vimmaisuus

Suomi

Substantiivi

vimmaisuus (40)

se, että on vimmainen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋimːɑi̯suːs/
tavutus: vim‧mai‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vimmaisuus	vimmaisuudet
genetiivi	vimmaisuuden	vimmaisuuksien
partitiivi	vimmaisuutta	vimmaisuuksia
akkusatiivi	vimmaisuus; vimmaisuuden	vimmaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vimmaisuudessa	vimmaisuuksissa
elatiivi	vimmaisuudesta	vimmaisuuksista
illatiivi	vimmaisuuteen	vimmaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vimmaisuudella	vimmaisuuksilla
ablatiivi	vimmaisuudelta	vimmaisuuksilta
allatiivi	vimmaisuudelle	vimmaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	vimmaisuutena	vimmaisuuksina
translatiivi	vimmaisuudeksi	vimmaisuuksiksi
abessiivi	vimmaisuudetta	vimmaisuuksitta
instruktiivi	–	vimmaisuuksin
komitatiivi	–	vimmaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vimmaisuude-
vahva vartalo	vimmaisuute-
konsonantti- vartalo	vimmaisuut-

Etymologia

sanan vimmainen vartalosta vimmais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on vimmainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

vimmaisuus Kielitoimiston sanakirjassa