vinguttaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vinguttaja (10)
- henkilö, joka vinguttaa jotakin
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋiŋːut̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: vin‧gut‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vinguttaja | vinguttajat |
genetiivi | vinguttajan | vinguttajien (vinguttajain) |
partitiivi | vinguttajaa | vinguttajia |
akkusatiivi | vinguttaja; vinguttajan |
vinguttajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vinguttajassa | vinguttajissa |
elatiivi | vinguttajasta | vinguttajista |
illatiivi | vinguttajaan | vinguttajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vinguttajalla | vinguttajilla |
ablatiivi | vinguttajalta | vinguttajilta |
allatiivi | vinguttajalle | vinguttajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vinguttajana | vinguttajina |
translatiivi | vinguttajaksi | vinguttajiksi |
abessiivi | vinguttajatta | vinguttajitta |
instruktiivi | – | vinguttajin |
komitatiivi | – | vinguttajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vinguttaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka vinguttaa jotakin
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- vinguttaja Kielitoimiston sanakirjassa