Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vinguttaja (10)

  1. henkilö, joka vinguttaa jotakin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋiŋːut̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: vin‧gut‧ta‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vinguttaja vinguttajat
genetiivi vinguttajan vinguttajien
(vinguttajain)
partitiivi vinguttajaa vinguttajia
akkusatiivi vinguttaja;
vinguttajan
vinguttajat
sisäpaikallissijat
inessiivi vinguttajassa vinguttajissa
elatiivi vinguttajasta vinguttajista
illatiivi vinguttajaan vinguttajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vinguttajalla vinguttajilla
ablatiivi vinguttajalta vinguttajilta
allatiivi vinguttajalle vinguttajille
muut sijamuodot
essiivi vinguttajana vinguttajina
translatiivi vinguttajaksi vinguttajiksi
abessiivi vinguttajatta vinguttajitta
instruktiivi vinguttajin
komitatiivi vinguttajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vinguttaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa