Substantiivi

muokkaa

vippi (5-B) (monikko vipit)

  1. (puhekieltä) pieni rahalaina
  2. (puhekieltä) tärkeä henkilö, kutsuvieras

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋipːi/, [ˈʋipːi]
  • tavutus: vip‧pi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vippi vipit
genetiivi vipin vippien
(vippein)
partitiivi vippiä vippejä
akkusatiivi vippi;
vipin
vipit
sisäpaikallissijat
inessiivi vipissä vipeissä
elatiivi vipistä vipeistä
illatiivi vippiin vippeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vipillä vipeillä
ablatiivi vipiltä vipeiltä
allatiivi vipille vipeille
muut sijamuodot
essiivi vippinä vippeinä
translatiivi vipiksi vipeiksi
abessiivi vipittä vipeittä
instruktiivi vipein
komitatiivi vippeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vipi-
vahva vartalo vippi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • 2. englannin lyhenteestä VIP

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vippikassa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vippi Kielitoimiston sanakirjassa