viritellyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä viritellä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viritellyt viritelleet
genetiivi viritelleen viritelleiden
viritelleitten
partitiivi viritellyttä viritelleitä
akkusatiivi viritellyt; viritelleen viritelleet
sisäpaikallissijat
inessiivi viritelleessä viritelleissä
elatiivi viritelleestä viritelleistä
illatiivi viritelleeseen viritelleisiin
viritelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viritelleellä viritelleillä
ablatiivi viritelleeltä viritelleiltä
allatiivi viritelleelle viritelleille
muut sijamuodot
essiivi viritelleenä viritelleinä
translatiivi viritelleeksi viritelleiksi
abessiivi viritelleettä viritelleittä
instruktiivi viritellein
komitatiivi viritelleine