virittäjä

Suomi

Substantiivi

virittäjä (10)

henkilö, joka virittää jonkin

Ääntäminen

IPA: /ˈʋirit̪ˌt̪æjæ/
tavutus: vi‧rit‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	virittäjä	virittäjät
genetiivi	virittäjän	virittäjien (virittäjäin)
partitiivi	virittäjää	virittäjiä
akkusatiivi	virittäjä; virittäjän	virittäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	virittäjässä	virittäjissä
elatiivi	virittäjästä	virittäjistä
illatiivi	virittäjään	virittäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	virittäjällä	virittäjillä
ablatiivi	virittäjältä	virittäjiltä
allatiivi	virittäjälle	virittäjille
muut sijamuodot
essiivi	virittäjänä	virittäjinä
translatiivi	virittäjäksi	virittäjiksi
abessiivi	virittäjättä	virittäjittä
instruktiivi	–	virittäjin
komitatiivi	–	virittäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	virittäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka virittää jonkin

englanti: tuner

Aiheesta muualla

virittäjä Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=virittäjä&oldid=4183465”