virkailija

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

virkailija (12)[1] [vir·kai·li·ja]

  1. alemmista virkamiehistä ja yksityisyritysten toimihenkilöistä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋirkɑi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: vir‧kai‧li‧ja

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virkailija virkailijat
genetiivi virkailijan virkailijoiden
virkailijoitten
(virkailijain)
partitiivi virkailijaa virkailijoita
akkusatiivi virkailija;
virkailijan
virkailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi virkailijassa virkailijoissa
elatiivi virkailijasta virkailijoista
illatiivi virkailijaan virkailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi virkailijalla virkailijoilla
ablatiivi virkailijalta virkailijoilta
allatiivi virkailijalle virkailijoille
muut sijamuodot
essiivi virkailijana virkailijoina
translatiivi virkailijaksi virkailijoiksi
abessiivi virkailijatta virkailijoitta
instruktiivi virkailijoin
komitatiivi virkailijoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12