Substantiivi

muokkaa

virkailija (12)[1] [vir·kai·li·ja]

  1. alemmista virkamiehistä ja yksityisyritysten toimihenkilöistä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋirkɑi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: vir‧kai‧li‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virkailija virkailijat
genetiivi virkailijan virkailijoiden
virkailijoitten
(virkailijain)
partitiivi virkailijaa virkailijoita
akkusatiivi virkailija;
virkailijan
virkailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi virkailijassa virkailijoissa
elatiivi virkailijasta virkailijoista
illatiivi virkailijaan virkailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi virkailijalla virkailijoilla
ablatiivi virkailijalta virkailijoilta
allatiivi virkailijalle virkailijoille
muut sijamuodot
essiivi virkailijana virkailijoina
translatiivi virkailijaksi virkailijoiksi
abessiivi virkailijatta virkailijoitta
instruktiivi virkailijoin
komitatiivi virkailijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo virkailija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vaalivirkailija

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12