virkiste
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- piristysaine, virkistysaine
- Pelaajille oli annettu laillisia virkisteitä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋirkist̪eˣ/
- tavutus: vir‧kis‧te
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virkiste | virkisteet |
genetiivi | virkisteen | virkisteiden virkisteitten |
partitiivi | virkistettä | virkisteitä |
akkusatiivi | virkiste; virkisteen |
virkisteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virkisteessä | virkisteissä |
elatiivi | virkisteestä | virkisteistä |
illatiivi | virkisteeseen | virkisteisiin virkisteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virkisteellä | virkisteillä |
ablatiivi | virkisteeltä | virkisteiltä |
allatiivi | virkisteelle | virkisteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virkisteenä | virkisteinä |
translatiivi | virkisteeksi | virkisteiksi |
abessiivi | virkisteettä | virkisteittä |
instruktiivi | – | virkistein |
komitatiivi | – | virkisteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | virkistee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
virkistet- |
Aiheesta muualla
muokkaa- virkiste Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48