Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

virkiste (48)[1]

  1. piristysaine, virkistysaine
    Pelaajille oli annettu laillisia virkisteitä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋirkist̪eˣ/
  • tavutus: vir‧kis‧te

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virkiste virkisteet
genetiivi virkisteen virkisteiden
virkisteitten
partitiivi virkistettä virkisteitä
akkusatiivi virkiste;
virkisteen
virkisteet
sisäpaikallissijat
inessiivi virkisteessä virkisteissä
elatiivi virkisteestä virkisteistä
illatiivi virkisteeseen virkisteisiin
virkisteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi virkisteellä virkisteillä
ablatiivi virkisteeltä virkisteiltä
allatiivi virkisteelle virkisteille
muut sijamuodot
essiivi virkisteenä virkisteinä
translatiivi virkisteeksi virkisteiksi
abessiivi virkisteettä virkisteittä
instruktiivi virkistein
komitatiivi virkisteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo virkistee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
virkistet-

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48