virkkuu

Suomi

Substantiivi

virkkuu (17)

virkkaaminen, virkkaus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	virkkuu	virkkuut
genetiivi	virkkuun	virkkuiden virkkuitten
partitiivi	virkkuuta	virkkuita
akkusatiivi	virkkuu; virkkuun	virkkuut
sisäpaikallissijat
inessiivi	virkkuussa	virkkuissa
elatiivi	virkkuusta	virkkuista
illatiivi	virkkuuseen	virkkuisiin (virkkuihin)
ulkopaikallissijat
adessiivi	virkkuulla	virkkuilla
ablatiivi	virkkuulta	virkkuilta
allatiivi	virkkuulle	virkkuille
muut sijamuodot
essiivi	virkkuuna	virkkuina
translatiivi	virkkuuksi	virkkuiksi
abessiivi	virkkuutta	virkkuitta
instruktiivi	–	virkkuin
komitatiivi	–	virkkuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	virkkuu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi virkata (vahva vartalo virkk|aa-) + johdin -uu

Käännökset

1. virkkaaminen, virkkaus

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

virkkuu Kielitoimiston sanakirjassa