Substantiivi

muokkaa

virvelöinti (5-J)

  1. virvelöiminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋirʋeˌløi̯nt̪i/
  • tavutus: vir‧ve‧löin‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virvelöinti virvelöinnit
genetiivi virvelöinnin virvelöintien
(virvelöintein)
partitiivi virvelöintiä virvelöintejä
akkusatiivi virvelöinti;
virvelöinnin
virvelöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi virvelöinnissä virvelöinneissä
elatiivi virvelöinnistä virvelöinneistä
illatiivi virvelöintiin virvelöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi virvelöinnillä virvelöinneillä
ablatiivi virvelöinniltä virvelöinneiltä
allatiivi virvelöinnille virvelöinneille
muut sijamuodot
essiivi virvelöintinä virvelöinteinä
translatiivi virvelöinniksi virvelöinneiksi
abessiivi virvelöinnittä virvelöinneittä
instruktiivi virvelöinnein
komitatiivi virvelöinteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo virvelöinni-
vahva vartalo virvelöinti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa