vittuilija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavittuilija (12)
- (alatyyliä) henkilö, joka vittuilee
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vittuilija | vittuilijat |
genetiivi | vittuilijan | vittuilijoiden vittuilijoitten (vittuilijain) |
partitiivi | vittuilijaa | vittuilijoita |
akkusatiivi | vittuilija; vittuilijan |
vittuilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vittuilijassa | vittuilijoissa |
elatiivi | vittuilijasta | vittuilijoista |
illatiivi | vittuilijaan | vittuilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vittuilijalla | vittuilijoilla |
ablatiivi | vittuilijalta | vittuilijoilta |
allatiivi | vittuilijalle | vittuilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vittuilijana | vittuilijoina |
translatiivi | vittuilijaksi | vittuilijoiksi |
abessiivi | vittuilijatta | vittuilijoitta |
instruktiivi | – | vittuilijoin |
komitatiivi | – | vittuilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vittuilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka vittuilee
|