Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vittumaisuus (40)

  1. se, että on vittumainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋit̪ːuˌmɑi̯suːs/
  • tavutus: vit‧tu‧mai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vittumaisuus vittumaisuudet
genetiivi vittumaisuuden vittumaisuuksien
partitiivi vittumaisuutta vittumaisuuksia
akkusatiivi vittumaisuus;
vittumaisuuden
vittumaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vittumaisuudessa vittumaisuuksissa
elatiivi vittumaisuudesta vittumaisuuksista
illatiivi vittumaisuuteen vittumaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vittumaisuudella vittumaisuuksilla
ablatiivi vittumaisuudelta vittumaisuuksilta
allatiivi vittumaisuudelle vittumaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi vittumaisuutena vittumaisuuksina
translatiivi vittumaisuudeksi vittumaisuuksiksi
abessiivi vittumaisuudetta vittumaisuuksitta
instruktiivi vittumaisuuksin
komitatiivi vittumaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vittumaisuude-
vahva vartalo vittumaisuute-
konsonantti-
vartalo
vittumaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan vittumainen vartalosta vittumais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa