voguli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavoguli (6)
- (vanhentunut) mansi (kieli ja kansan jäsen)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋoguli/
- tavutus: vo‧gu‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | voguli | vogulit |
| genetiivi | vogulin | vogulien voguleiden voguleitten |
| partitiivi | vogulia | voguleita voguleja |
| akkusatiivi | voguli; vogulin |
vogulit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vogulissa | voguleissa |
| elatiivi | vogulista | voguleista |
| illatiivi | voguliin | voguleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vogulilla | voguleilla |
| ablatiivi | vogulilta | voguleilta |
| allatiivi | vogulille | voguleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vogulina | voguleina |
| translatiivi | voguliksi | voguleiksi |
| abessiivi | vogulitta | voguleitta |
| instruktiivi | – | vogulein |
| komitatiivi | – | voguleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | voguli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. kansa
|
Aiheesta muualla
muokkaa- voguli Kielitoimiston sanakirjassa