voihkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavoihkiminen (38)
- teonnimi verbistä voihkia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voihkiminen | voihkimiset |
genetiivi | voihkimisen | voihkimisten voihkimisien |
partitiivi | voihkimista | voihkimisia |
akkusatiivi | voihkiminen; voihkimisen |
voihkimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voihkimisessa | voihkimisissa |
elatiivi | voihkimisesta | voihkimisista |
illatiivi | voihkimiseen | voihkimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voihkimisella | voihkimisilla |
ablatiivi | voihkimiselta | voihkimisilta |
allatiivi | voihkimiselle | voihkimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voihkimisena (voihkimisna) |
voihkimisina |
translatiivi | voihkimiseksi | voihkimisiksi |
abessiivi | voihkimisetta | voihkimisitta |
instruktiivi | – | voihkimisin |
komitatiivi | – | voihkimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | voihkimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
voihkimis- |