Katso myös: Voimala

Substantiivi

muokkaa

voimala (12)

  1. käyttövoimaa, yleensä sähköä tuottava laitos, jossa muunnetaan primaarienergiaa, kuten veden potentiaalienergiaa tai aineeseen sitoutunutta kemiallista energiaa käyttökelpoisempaan muotoon, yleensä sähköksi
    Voimala tuottaa tarpeeksi energiaa koko teollisuuslaitokselle.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋoi̯mɑlɑ/
  • tavutus: voi‧ma‧la

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voimala voimalat
genetiivi voimalan voimaloiden
voimaloitten
(voimalain)
partitiivi voimalaa voimaloita
akkusatiivi voimala;
voimalan
voimalat
sisäpaikallissijat
inessiivi voimalassa voimaloissa
elatiivi voimalasta voimaloista
illatiivi voimalaan voimaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi voimalalla voimaloilla
ablatiivi voimalalta voimaloilta
allatiivi voimalalle voimaloille
muut sijamuodot
essiivi voimalana voimaloina
translatiivi voimalaksi voimaloiksi
abessiivi voimalatta voimaloitta
instruktiivi voimaloin
komitatiivi voimaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo voimala-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Lyhentymä sanasta voimalaitos.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aaltovoimala, atomivoimala, aurinkovoimala, hiilivoimala, höyryturbiinivoimala, höyryvoimala, kattovoimala, kivihiilivoimala, lauhdutusvoimala, lämmitysvoimala, maakaasuvoimala, turvevoimala, varavoimala, vastapainevoimala, vuorovesivoimala

Aiheesta muualla

muokkaa
  • voimala Kielitoimiston sanakirjassa