Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

voimistus (39)

  1. voimistaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋoi̯mist̪us/
  • tavutus: voi‧mis‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voimistus voimistukset
genetiivi voimistuksen voimistusten
voimistuksien
partitiivi voimistusta voimistuksia
akkusatiivi voimistus;
voimistuksen
voimistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi voimistuksessa voimistuksissa
elatiivi voimistuksesta voimistuksista
illatiivi voimistukseen voimistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi voimistuksella voimistuksilla
ablatiivi voimistukselta voimistuksilta
allatiivi voimistukselle voimistuksille
muut sijamuodot
essiivi voimistuksena voimistuksina
translatiivi voimistukseksi voimistuksiksi
abessiivi voimistuksetta voimistuksitta
instruktiivi voimistuksin
komitatiivi voimistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo voimistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
voimistus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä voimistaa (voimist- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa