vuoniminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavuoniminen (38)
- teonnimi verbistä vuonia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuoniminen | vuonimiset |
genetiivi | vuonimisen | vuonimisten vuonimisien |
partitiivi | vuonimista | vuonimisia |
akkusatiivi | vuoniminen; vuonimisen |
vuonimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuonimisessa | vuonimisissa |
elatiivi | vuonimisesta | vuonimisista |
illatiivi | vuonimiseen | vuonimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuonimisella | vuonimisilla |
ablatiivi | vuonimiselta | vuonimisilta |
allatiivi | vuonimiselle | vuonimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuonimisena (vuonimisna) |
vuonimisina |
translatiivi | vuonimiseksi | vuonimisiksi |
abessiivi | vuonimisetta | vuonimisitta |
instruktiivi | – | vuonimisin |
komitatiivi | – | vuonimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuonimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vuonimis- |