vuono
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- pitkä kapea, usein jyrkkäseinämäinen, syvä ja laakeapohjainen merenlahti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋuo̯no/
- tavutus: vuo‧no
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuono | vuonot |
| genetiivi | vuonon | vuonojen |
| partitiivi | vuonoa | vuonoja |
| akkusatiivi | vuono; vuonon |
vuonot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuonossa | vuonoissa |
| elatiivi | vuonosta | vuonoista |
| illatiivi | vuonoon | vuonoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuonolla | vuonoilla |
| ablatiivi | vuonolta | vuonoilta |
| allatiivi | vuonolle | vuonoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuonona | vuonoina |
| translatiivi | vuonoksi | vuonoiksi |
| abessiivi | vuonotta | vuonoitta |
| instruktiivi | – | vuonoin |
| komitatiivi | – | vuonoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vuono- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaasaamelainen laina[2]
Käännökset
muokkaa1. pitkä kapea, usein jyrkkäseinämäinen, syvä ja laakeapohjainen merenlahti
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: vuonoinen
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.