Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vuosikas (41-A) (ei vertailuasteita)

  1. vuoden ikäinen

Taivutus muokkaa

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuosikas vuosikkaat
genetiivi vuosikkaan vuosikkaiden
vuosikkaitten
partitiivi vuosikasta vuosikkaita
akkusatiivi vuosikas; vuosikkaan vuosikkaat
sisäpaikallissijat
inessiivi vuosikkaassa vuosikkaissa
elatiivi vuosikkaasta vuosikkaista
illatiivi vuosikkaaseen vuosikkaisiin
(vuosikkaihin)
ulkopaikallissijat
adessiivi vuosikkaalla vuosikkailla
ablatiivi vuosikkaalta vuosikkailta
allatiivi vuosikkaalle vuosikkaille
muut sijamuodot
essiivi vuosikkaana vuosikkaina
translatiivi vuosikkaaksi vuosikkaiksi
abessiivi vuosikkaatta vuosikkaitta
instruktiivi vuosikkain
komitatiivi vuosikkaine

Käännökset muokkaa

Substantiivi muokkaa

vuosikas (41-A)

  1. vuoden ikäinen eläin tai ihminen
    Eläinmaailman vuosikkaat alkavat tulla toimeen omillaa.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuosikas vuosikkaat
genetiivi vuosikkaan vuosikkaiden
vuosikkaitten
partitiivi vuosikasta vuosikkaita
akkusatiivi vuosikas;
vuosikkaan
vuosikkaat
sisäpaikallissijat
inessiivi vuosikkaassa vuosikkaissa
elatiivi vuosikkaasta vuosikkaista
illatiivi vuosikkaaseen vuosikkaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuosikkaalla vuosikkailla
ablatiivi vuosikkaalta vuosikkailta
allatiivi vuosikkaalle vuosikkaille
muut sijamuodot
essiivi vuosikkaana vuosikkaina
translatiivi vuosikkaaksi vuosikkaiksi
abessiivi vuosikkaatta vuosikkaitta
instruktiivi vuosikkain
komitatiivi vuosikkaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuosikkaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vuosikas-