Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

wog (monikko wogs)

  1. (brittienglantia, slangia, rasistinen, halventava) tummaihoinen henkilö; tavallisimmin sellainen, jonka suku on lähtöisin Intiasta, Pohjois-Afrikasta, Välimeren seudulta tai Lähi-idästä
  2. (australianenglantia, slangia, rasistinen, halventava) henkilö, joka on kotoisin Etelä-Euroopasta tai Välimeren seudulta (erityisesti Italiasta, Kroatiasta, Libanonista, Kreikasta, Serbiasta, Makedoniasta tai Bosniasta)
  3. sammakon tai konnan nuijapää
  4. (merimiesslangia) merimies, joka ei ole ylittänyt päiväntasaajaa meritse
  5. (australianenglantia, slangia) luteen, hyönteisen tai loisen aiheuttama vähäinen sairaus
  6. (skientologia) henkilö, joka ei ole skientologi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈwɒɡ]

Etymologia

muokkaa
  • 1. ja 2. (tummaihoinen, eteläeurooppalainen tai Välimeren seudulta kotoisin oleva henkilö) mahdollisesti lyhentymä sanasta golliwog. Sen sijaan eräissä lähteissä esiintyvä väite, jonka mukaan sana olisi akronyymi sanonnasta Westernised Oriental gentleman (”länsimaistunut itämaalainen herrasmies”), on ilmeisen virheellinen, koska todisteita sanan käytöstä siinä merkityksessä on vasta 1960-luvulta alkaen, vaikka muutoin sana on ollut käytössä jo satoja vuosia.
  • 3. (nuijapää) lyhentymä sanasta polliwog
  • 4. (merimies) lyhentymä sanasta pollywog
  • 5. (vähäinen sairaus) tuntematon
  • 6. (skientologian ulkopuolinen henkilö) L. Ron Hubbardin uudissepite, akronyymi sanoista ”Without Goals” (”ilman tavoitteita”)

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. wogs
part. prees. wogging
imp. & part. perf. wogged

wog

  1. (slangia) varastaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈwɒɡ]

Etymologia

muokkaa
  • tuntematon

wog

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä wiegen (’olla jonkin painoinen; punnita’)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä wiegen (’olla jonkin painoinen; punnita’)

wog

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä wägen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä wägen