konna

Suomi

Substantiivi

konna (10)

Bufonidae-sammakkoheimon jäsen. Ainoa suomalainen konna on rupikonna.
kirjallisuustieteessä päähenkilön vastustaja
(arkikieltä) rikollinen, roisto, rosvo
(arkikieltä) kilpikonna

Ääntäminen

IPA: /ˈkonːɑ/
tavutus: kon‧na

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	konna	konnat
genetiivi	konnan	konnien (konnain)
partitiivi	konnaa	konnia
akkusatiivi	konna; konnan	konnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	konnassa	konnissa
elatiivi	konnasta	konnista
illatiivi	konnaan	konniin
ulkopaikallissijat
adessiivi	konnalla	konnilla
ablatiivi	konnalta	konnilta
allatiivi	konnalle	konnille
muut sijamuodot
essiivi	konnana	konnina
translatiivi	konnaksi	konniksi
abessiivi	konnatta	konnitta
instruktiivi	–	konnin
komitatiivi	–	konnine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	konna-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. varsinainen konna

englanti: toad
ranska: crapaud

turkki: kara kurbağası

2. rikollinen

englanti: crook, criminal
ranska: bandit, escroc m.

turkki: hırsız

3. kilpikonna

Liittyvät sanat

kelmi

Johdokset

substantiivit: konnuus

Yhdyssanat

arkkikonna, haisukonna, kilpikonna, konnamonni, konnankoukku, konnanmarja, konnansylki, konnantyö, konnanulpukka, rupikonna, viherkonna

Aiheesta muualla

konna Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=konna&oldid=4715994”