Taivutus
|
sijamuoto |
yksikkö |
monikko
|
kieliopilliset sijamuodot
|
nominatiivi
|
yhdenmukaistaminen
|
yhdenmukaistamiset
|
genetiivi
|
yhdenmukaistamisen
|
yhdenmukaistamisten yhdenmukaistamisien
|
partitiivi
|
yhdenmukaistamista
|
yhdenmukaistamisia
|
akkusatiivi
|
yhdenmukaistaminen; yhdenmukaistamisen
|
yhdenmukaistamiset
|
sisäpaikallissijat
|
inessiivi
|
yhdenmukaistamisessa
|
yhdenmukaistamisissa
|
elatiivi
|
yhdenmukaistamisesta
|
yhdenmukaistamisista
|
illatiivi
|
yhdenmukaistamiseen
|
yhdenmukaistamisiin
|
ulkopaikallissijat
|
adessiivi
|
yhdenmukaistamisella
|
yhdenmukaistamisilla
|
ablatiivi
|
yhdenmukaistamiselta
|
yhdenmukaistamisilta
|
allatiivi
|
yhdenmukaistamiselle
|
yhdenmukaistamisille
|
muut sijamuodot
|
essiivi
|
yhdenmukaistamisena (yhdenmukaistamisna)
|
yhdenmukaistamisina
|
translatiivi
|
yhdenmukaistamiseksi
|
yhdenmukaistamisiksi
|
abessiivi
|
yhdenmukaistamisetta
|
yhdenmukaistamisitta
|
instruktiivi
|
–
|
yhdenmukaistamisin
|
komitatiivi
|
–
|
yhdenmukaistamisine- + omistusliite
|
vartalot
|
vokaalivartalo
|
yhdenmukaistamise-
|
heikko vartalo
|
-
|
vahva vartalo
|
-
|
konsonantti- vartalo
|
yhdenmukaistamis-
|