yhdennäköisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayhdennäköisyys (40)
- se, että on yhdennäköinen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhdennäköisyys | yhdennäköisyydet |
genetiivi | yhdennäköisyyden | yhdennäköisyyksien |
partitiivi | yhdennäköisyyttä | yhdennäköisyyksiä |
akkusatiivi | yhdennäköisyys; yhdennäköisyyden |
yhdennäköisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhdennäköisyydessä | yhdennäköisyyksissä |
elatiivi | yhdennäköisyydestä | yhdennäköisyyksistä |
illatiivi | yhdennäköisyyteen | yhdennäköisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhdennäköisyydellä | yhdennäköisyyksillä |
ablatiivi | yhdennäköisyydeltä | yhdennäköisyyksiltä |
allatiivi | yhdennäköisyydelle | yhdennäköisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhdennäköisyytenä | yhdennäköisyyksinä |
translatiivi | yhdennäköisyydeksi | yhdennäköisyyksiksi |
abessiivi | yhdennäköisyydettä | yhdennäköisyyksittä |
instruktiivi | – | yhdennäköisyyksin |
komitatiivi | – | yhdennäköisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | yhdennäköisyyde- | |
vahva vartalo | yhdennäköisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
yhdennäköisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan yhdennäköinen vartalosta yhdennäköis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on yhdennäköinen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- yhdennäköisyys Kielitoimiston sanakirjassa