yhdistäjä

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

yhdistäjä (10)

  1. henkilö, joka yhdistää

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈyhdisˌt̪æjæ/
  • tavutus: yh‧dis‧tä‧jä

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhdistäjä yhdistäjät
genetiivi yhdistäjän yhdistäjien
(yhdistäjäin)
partitiivi yhdistäjää yhdistäjiä
akkusatiivi yhdistäjä;
yhdistäjän
yhdistäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi yhdistäjässä yhdistäjissä
elatiivi yhdistäjästä yhdistäjistä
illatiivi yhdistäjään yhdistäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhdistäjällä yhdistäjillä
ablatiivi yhdistäjältä yhdistäjiltä
allatiivi yhdistäjälle yhdistäjille
muut sijamuodot
essiivi yhdistäjänä yhdistäjinä
translatiivi yhdistäjäksi yhdistäjiksi
abessiivi yhdistäjättä yhdistäjittä
instruktiivi yhdistäjin
komitatiivi yhdistäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo yhdistäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa