yhdistäjä

Suomi

Substantiivi

yhdistäjä (10)

henkilö, joka yhdistää

Ääntäminen

IPA: /ˈyhdisˌt̪æjæ/
tavutus: yh‧dis‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	yhdistäjä	yhdistäjät
genetiivi	yhdistäjän	yhdistäjien (yhdistäjäin)
partitiivi	yhdistäjää	yhdistäjiä
akkusatiivi	yhdistäjä; yhdistäjän	yhdistäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	yhdistäjässä	yhdistäjissä
elatiivi	yhdistäjästä	yhdistäjistä
illatiivi	yhdistäjään	yhdistäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	yhdistäjällä	yhdistäjillä
ablatiivi	yhdistäjältä	yhdistäjiltä
allatiivi	yhdistäjälle	yhdistäjille
muut sijamuodot
essiivi	yhdistäjänä	yhdistäjinä
translatiivi	yhdistäjäksi	yhdistäjiksi
abessiivi	yhdistäjättä	yhdistäjittä
instruktiivi	–	yhdistäjin
komitatiivi	–	yhdistäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	yhdistäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka yhdistää

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

yhdistäjä Kielitoimiston sanakirjassa