yhteyttäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayhteyttäjä (10)
- eliö, joka yhteyttää
Ääntäminen
muokkaa- tavutus: yh‧te‧yt‧tä‧jä / yh‧teyt‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhteyttäjä | yhteyttäjät |
genetiivi | yhteyttäjän | yhteyttäjien (yhteyttäjäin) |
partitiivi | yhteyttäjää | yhteyttäjiä |
akkusatiivi | yhteyttäjä; yhteyttäjän |
yhteyttäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhteyttäjässä | yhteyttäjissä |
elatiivi | yhteyttäjästä | yhteyttäjistä |
illatiivi | yhteyttäjään | yhteyttäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhteyttäjällä | yhteyttäjillä |
ablatiivi | yhteyttäjältä | yhteyttäjiltä |
allatiivi | yhteyttäjälle | yhteyttäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhteyttäjänä | yhteyttäjinä |
translatiivi | yhteyttäjäksi | yhteyttäjiksi |
abessiivi | yhteyttäjättä | yhteyttäjittä |
instruktiivi | – | yhteyttäjin |
komitatiivi | – | yhteyttäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yhteyttäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. eliö, joka yhteyttää
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- yhteyttäjä Kielitoimiston sanakirjassa