Substantiivi

muokkaa

yhteyttäjä (10)

  1. eliö, joka yhteyttää

Ääntäminen

muokkaa
  • tavutus: yh‧te‧yt‧tä‧jä / yh‧teyt‧tä‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhteyttäjä yhteyttäjät
genetiivi yhteyttäjän yhteyttäjien
(yhteyttäjäin)
partitiivi yhteyttäjää yhteyttäjiä
akkusatiivi yhteyttäjä;
yhteyttäjän
yhteyttäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi yhteyttäjässä yhteyttäjissä
elatiivi yhteyttäjästä yhteyttäjistä
illatiivi yhteyttäjään yhteyttäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhteyttäjällä yhteyttäjillä
ablatiivi yhteyttäjältä yhteyttäjiltä
allatiivi yhteyttäjälle yhteyttäjille
muut sijamuodot
essiivi yhteyttäjänä yhteyttäjinä
translatiivi yhteyttäjäksi yhteyttäjiksi
abessiivi yhteyttäjättä yhteyttäjittä
instruktiivi yhteyttäjin
komitatiivi yhteyttäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo yhteyttäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa