ykääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaykääminen (38)
- teonnimi verbistä ykätä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ykääminen | ykäämiset |
genetiivi | ykäämisen | ykäämisten ykäämisien |
partitiivi | ykäämistä | ykäämisiä |
akkusatiivi | ykääminen; ykäämisen |
ykäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ykäämisessä | ykäämisissä |
elatiivi | ykäämisestä | ykäämisistä |
illatiivi | ykäämiseen | ykäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ykäämisellä | ykäämisillä |
ablatiivi | ykäämiseltä | ykäämisiltä |
allatiivi | ykäämiselle | ykäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ykäämisenä (ykäämisnä) |
ykäämisinä |
translatiivi | ykäämiseksi | ykäämisiksi |
abessiivi | ykäämisettä | ykäämisittä |
instruktiivi | – | ykäämisin |
komitatiivi | – | ykäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ykäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ykäämis- |