yksinkertaisuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
yksinkertaisuus (40)
- se, että on yksinkertainen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksinkertaisuus | yksinkertaisuudet |
| genetiivi | yksinkertaisuuden | yksinkertaisuuksien |
| partitiivi | yksinkertaisuutta | yksinkertaisuuksia |
| akkusatiivi | yksinkertaisuus; yksinkertaisuuden |
yksinkertaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksinkertaisuudessa | yksinkertaisuuksissa |
| elatiivi | yksinkertaisuudesta | yksinkertaisuuksista |
| illatiivi | yksinkertaisuuteen | yksinkertaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksinkertaisuudella | yksinkertaisuuksilla |
| ablatiivi | yksinkertaisuudelta | yksinkertaisuuksilta |
| allatiivi | yksinkertaisuudelle | yksinkertaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksinkertaisuutena | yksinkertaisuuksina |
| translatiivi | yksinkertaisuudeksi | yksinkertaisuuksiksi |
| abessiivi | yksinkertaisuudetta | yksinkertaisuuksitta |
| instruktiivi | – | yksinkertaisuuksin |
| komitatiivi | – | yksinkertaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | yksinkertaisuude- | |
| vahva vartalo | yksinkertaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
yksinkertaisuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan yksinkertainen vartalosta yksinkertais- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on yksinkertainen
|
|
Idiomit muokkaa
- (voi) pyhä yksinkertaisuus
- voivotteleva huudahdus jonkun tyhmyydestä
Aiheesta muualla muokkaa
- yksinkertaisuus Kielitoimiston sanakirjassa