Substantiivi

muokkaa

ylösnousemus (39)[1]

  1. kristillinen dogmi Jeesuksen heräämisestä henkiin kuoleman jälkeen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ylösnousemus ylösnousemukset
genetiivi ylösnousemuksen ylösnousemusten
ylösnousemuksien
partitiivi ylösnousemusta ylösnousemuksia
akkusatiivi ylösnousemus;
ylösnousemuksen
ylösnousemukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ylösnousemuksessa ylösnousemuksissa
elatiivi ylösnousemuksesta ylösnousemuksista
illatiivi ylösnousemukseen ylösnousemuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ylösnousemuksella ylösnousemuksilla
ablatiivi ylösnousemukselta ylösnousemuksilta
allatiivi ylösnousemukselle ylösnousemuksille
muut sijamuodot
essiivi ylösnousemuksena ylösnousemuksina
translatiivi ylösnousemukseksi ylösnousemuksiksi
abessiivi ylösnousemuksetta ylösnousemuksitta
instruktiivi ylösnousemuksin
komitatiivi ylösnousemuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ylösnousemukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ylösnousemus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ylösnousemususko

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39