Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

yleistajuisuus (40)

  1. se, että on yleistajuinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yleistajuisuus yleistajuisuudet
genetiivi yleistajuisuuden yleistajuisuuksien
partitiivi yleistajuisuutta yleistajuisuuksia
akkusatiivi yleistajuisuus;
yleistajuisuuden
yleistajuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi yleistajuisuudessa yleistajuisuuksissa
elatiivi yleistajuisuudesta yleistajuisuuksista
illatiivi yleistajuisuuteen yleistajuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yleistajuisuudella yleistajuisuuksilla
ablatiivi yleistajuisuudelta yleistajuisuuksilta
allatiivi yleistajuisuudelle yleistajuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi yleistajuisuutena yleistajuisuuksina
translatiivi yleistajuisuudeksi yleistajuisuuksiksi
abessiivi yleistajuisuudetta yleistajuisuuksitta
instruktiivi yleistajuisuuksin
komitatiivi yleistajuisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yleistajuisuude-
vahva vartalo yleistajuisuute-
konsonantti-
vartalo
yleistajuisuut-

Etymologia muokkaa

sanan yleistajuinen vartalosta yleistajuis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa