yllätys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayllätys (39)
- ilman ennakkovaroitusta tapahtuva asia, yllättävä tapahtuma tai teko
- lahja, joka saadaan ennalta ilmoittamatta tai yllätyksellisesti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈylːæt̪ys/
- tavutus: yl‧lä‧tys
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yllätys | yllätykset |
| genetiivi | yllätyksen | yllätysten yllätyksien |
| partitiivi | yllätystä | yllätyksiä |
| akkusatiivi | yllätys; yllätyksen |
yllätykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yllätyksessä | yllätyksissä |
| elatiivi | yllätyksestä | yllätyksistä |
| illatiivi | yllätykseen | yllätyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yllätyksellä | yllätyksillä |
| ablatiivi | yllätykseltä | yllätyksiltä |
| allatiivi | yllätykselle | yllätyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yllätyksenä | yllätyksinä |
| translatiivi | yllätykseksi | yllätyksiksi |
| abessiivi | yllätyksettä | yllätyksittä |
| instruktiivi | – | yllätyksin |
| komitatiivi | – | yllätyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yllätykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
yllätys- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. ilman ennakkovaroitusta tapahtuva asia
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: yllätyksekäs, yllätyksellinen, yllätyksetön
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- yllätys Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1000 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa