ylpeileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaylpeileminen (38)
- teonnimi verbistä ylpeillä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylpeileminen | ylpeilemiset |
| genetiivi | ylpeilemisen | ylpeilemisten ylpeilemisien |
| partitiivi | ylpeilemistä | ylpeilemisiä |
| akkusatiivi | ylpeileminen; ylpeilemisen |
ylpeilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylpeilemisessä | ylpeilemisissä |
| elatiivi | ylpeilemisestä | ylpeilemisistä |
| illatiivi | ylpeilemiseen | ylpeilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylpeilemisellä | ylpeilemisillä |
| ablatiivi | ylpeilemiseltä | ylpeilemisiltä |
| allatiivi | ylpeilemiselle | ylpeilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylpeilemisenä (ylpeilemisnä) |
ylpeilemisinä |
| translatiivi | ylpeilemiseksi | ylpeilemisiksi |
| abessiivi | ylpeilemisettä | ylpeilemisittä |
| instruktiivi | – | ylpeilemisin |
| komitatiivi | – | ylpeilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ylpeilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ylpeilemis- | |