ylvästeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaylvästeleminen (38)
- teonnimi verbistä ylvästellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ylvästeleminen | ylvästelemiset |
genetiivi | ylvästelemisen | ylvästelemisten ylvästelemisien |
partitiivi | ylvästelemistä | ylvästelemisiä |
akkusatiivi | ylvästeleminen; ylvästelemisen |
ylvästelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ylvästelemisessä | ylvästelemisissä |
elatiivi | ylvästelemisestä | ylvästelemisistä |
illatiivi | ylvästelemiseen | ylvästelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ylvästelemisellä | ylvästelemisillä |
ablatiivi | ylvästelemiseltä | ylvästelemisiltä |
allatiivi | ylvästelemiselle | ylvästelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ylvästelemisenä (ylvästelemisnä) |
ylvästelemisinä |
translatiivi | ylvästelemiseksi | ylvästelemisiksi |
abessiivi | ylvästelemisettä | ylvästelemisittä |
instruktiivi | – | ylvästelemisin |
komitatiivi | – | ylvästelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ylvästelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ylvästelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ylvästellä + johdin -minen