Substantiivi

muokkaa

ymppi (5-B)

  1. puuhun ympätty toisen puun osa
    Pakurikäävän rihmastoa istutetaan elävään puuhun ympin avulla. (Keskisuomalainen)

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ymppi ympit
genetiivi ympin ymppien
(ymppein)
partitiivi ymppiä ymppejä
akkusatiivi ymppi;
ympin
ympit
sisäpaikallissijat
inessiivi ympissä ympeissä
elatiivi ympistä ympeistä
illatiivi ymppiin ymppeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ympillä ympeillä
ablatiivi ympiltä ympeiltä
allatiivi ympille ympeille
muut sijamuodot
essiivi ymppinä ymppeinä
translatiivi ympiksi ympeiksi
abessiivi ympittä ympeittä
instruktiivi ympein
komitatiivi ymppeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ympi-
vahva vartalo ymppi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi ympätä + johdin -i

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ymppi Kielitoimiston sanakirjassa