ynseileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaynseileminen (38)
- teonnimi verbistä ynseillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ynseileminen | ynseilemiset |
genetiivi | ynseilemisen | ynseilemisten ynseilemisien |
partitiivi | ynseilemistä | ynseilemisiä |
akkusatiivi | ynseileminen; ynseilemisen |
ynseilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ynseilemisessä | ynseilemisissä |
elatiivi | ynseilemisestä | ynseilemisistä |
illatiivi | ynseilemiseen | ynseilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ynseilemisellä | ynseilemisillä |
ablatiivi | ynseilemiseltä | ynseilemisiltä |
allatiivi | ynseilemiselle | ynseilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ynseilemisenä (ynseilemisnä) |
ynseilemisinä |
translatiivi | ynseilemiseksi | ynseilemisiksi |
abessiivi | ynseilemisettä | ynseilemisittä |
instruktiivi | – | ynseilemisin |
komitatiivi | – | ynseilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ynseilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ynseilemis- |