yrjöttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayrjöttäminen (38)
- teonnimi verbistä yrjöttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yrjöttäminen | yrjöttämiset |
genetiivi | yrjöttämisen | yrjöttämisten yrjöttämisien |
partitiivi | yrjöttämistä | yrjöttämisiä |
akkusatiivi | yrjöttäminen; yrjöttämisen |
yrjöttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yrjöttämisessä | yrjöttämisissä |
elatiivi | yrjöttämisestä | yrjöttämisistä |
illatiivi | yrjöttämiseen | yrjöttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yrjöttämisellä | yrjöttämisillä |
ablatiivi | yrjöttämiseltä | yrjöttämisiltä |
allatiivi | yrjöttämiselle | yrjöttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yrjöttämisenä (yrjöttämisnä) |
yrjöttämisinä |
translatiivi | yrjöttämiseksi | yrjöttämisiksi |
abessiivi | yrjöttämisettä | yrjöttämisittä |
instruktiivi | – | yrjöttämisin |
komitatiivi | – | yrjöttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yrjöttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
yrjöttämis- |