yskäisy
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayskäisy (2)
- ihmiskehon refleksi, jonka tarkoituksena on poistaa vieras materiaali hengitysteistä
- Olipas ikävän kuuloinen yskäisy.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈyskæi̯sy/
- tavutus: ys‧käi‧sy
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yskäisy | yskäisyt |
| genetiivi | yskäisyn | yskäisyjen yskäisyiden yskäisyitten |
| partitiivi | yskäisyä | yskäisyitä yskäisyjä |
| akkusatiivi | yskäisy; yskäisyn |
yskäisyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yskäisyssä | yskäisyissä |
| elatiivi | yskäisystä | yskäisyistä |
| illatiivi | yskäisyyn | yskäisyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yskäisyllä | yskäisyillä |
| ablatiivi | yskäisyltä | yskäisyiltä |
| allatiivi | yskäisylle | yskäisyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yskäisynä | yskäisyinä |
| translatiivi | yskäisyksi | yskäisyiksi |
| abessiivi | yskäisyttä | yskäisyittä |
| instruktiivi | – | yskäisyin |
| komitatiivi | – | yskäisyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yskäisy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. ihmiskehon refleksi, jonka tarkoituksena on poistaa vieras materiaali hengitysteistä
|
Aiheesta muualla
muokkaa- yskäisy Kielitoimiston sanakirjassa