Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

äänettömyys (40)

  1. se, että on äänetön

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈæːnet̪ˌt̪ømyːs/
  • tavutus: ää‧net‧tö‧myys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äänettömyys äänettömyydet
genetiivi äänettömyyden äänettömyyksien
partitiivi äänettömyyttä äänettömyyksiä
akkusatiivi äänettömyys;
äänettömyyden
äänettömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi äänettömyydessä äänettömyyksissä
elatiivi äänettömyydestä äänettömyyksistä
illatiivi äänettömyyteen äänettömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi äänettömyydellä äänettömyyksillä
ablatiivi äänettömyydeltä äänettömyyksiltä
allatiivi äänettömyydelle äänettömyyksille
muut sijamuodot
essiivi äänettömyytenä äänettömyyksinä
translatiivi äänettömyydeksi äänettömyyksiksi
abessiivi äänettömyydettä äänettömyyksittä
instruktiivi äänettömyyksin
komitatiivi äänettömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo äänettömyyde-
vahva vartalo äänettömyyte-
konsonantti-
vartalo
äänettömyyt-

Etymologia muokkaa

sanan äänetön vartalosta äänettöm- ja suffiksista -yys

Liittyvät sanat muokkaa

hiljaisuus, tuppisuisuus, vaiteliaisuus, äänetön

Aiheesta muualla muokkaa