äärimmäisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaäärimmäisyys (40)
- se, että on äärimmäinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈæːrimˌmæi̯syːs/
- tavutus: ää‧rim‧mäi‧syys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äärimmäisyys | äärimmäisyydet |
genetiivi | äärimmäisyyden | äärimmäisyyksien |
partitiivi | äärimmäisyyttä | äärimmäisyyksiä |
akkusatiivi | äärimmäisyys; äärimmäisyyden |
äärimmäisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äärimmäisyydessä | äärimmäisyyksissä |
elatiivi | äärimmäisyydestä | äärimmäisyyksistä |
illatiivi | äärimmäisyyteen | äärimmäisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äärimmäisyydellä | äärimmäisyyksillä |
ablatiivi | äärimmäisyydeltä | äärimmäisyyksiltä |
allatiivi | äärimmäisyydelle | äärimmäisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äärimmäisyytenä | äärimmäisyyksinä |
translatiivi | äärimmäisyydeksi | äärimmäisyyksiksi |
abessiivi | äärimmäisyydettä | äärimmäisyyksittä |
instruktiivi | – | äärimmäisyyksin |
komitatiivi | – | äärimmäisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | äärimmäisyyde- | |
vahva vartalo | äärimmäisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
äärimmäisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan äärimmäinen vartalosta äärimmäis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaäärimmäisyysaines, äärimmäisyysryhmä
Aiheesta muualla
muokkaa- äärimmäisyys Kielitoimiston sanakirjassa