äimä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
äimä (10)
- (vanhahtava) iso särmikäs neula nahan ompelua varten
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈæi̯mæ/
- tavutus: äi‧mä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äimä | äimät |
genetiivi | äimän | äimien (äimäin) |
partitiivi | äimää | äimiä |
akkusatiivi | äimä; äimän |
äimät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äimässä | äimissä |
elatiivi | äimästä | äimistä |
illatiivi | äimään | äimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äimällä | äimillä |
ablatiivi | äimältä | äimiltä |
allatiivi | äimälle | äimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äimänä | äiminä |
translatiivi | äimäksi | äimiksi |
abessiivi | äimättä | äimittä |
instruktiivi | – | äimin |
komitatiivi | – | äimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | äimä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: äimänä
- verbit: äimistellä, äimistyä
Yhdyssanat muokkaa
äimäneula, äimäruoho, äimänkäki
Idiomit muokkaa
- olla äimän käkenä; olla äimänä; mennä äimäksi – olla ällistynyt, hölmistynyt