Substantiivi

muokkaa

öykkäri (6)[1]

  1. henkilö, joka öykkäröi; riitaa haastava tai häiriötä aiheuttava huonokäytöksinen henkilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈøy̯kːæri/
  • tavutus: öyk‧kä‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi öykkäri öykkärit
genetiivi öykkärin öykkärien
öykkäreiden
öykkäreitten
partitiivi öykkäriä öykkäreitä
öykkärejä
akkusatiivi öykkäri;
öykkärin
öykkärit
sisäpaikallissijat
inessiivi öykkärissä öykkäreissä
elatiivi öykkäristä öykkäreistä
illatiivi öykkäriin öykkäreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi öykkärillä öykkäreillä
ablatiivi öykkäriltä öykkäreiltä
allatiivi öykkärille öykkäreille
muut sijamuodot
essiivi öykkärinä öykkäreinä
translatiivi öykkäriksi öykkäreiksi
abessiivi öykkärittä öykkäreittä
instruktiivi öykkärein
komitatiivi öykkäreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo öykkäri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6