šintolaisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaašintolaisuus (40)
- šinto, Japanin kansallisuskonto; šintouskonnon seuraaminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | šintolaisuus | – |
genetiivi | šintolaisuuden | – |
partitiivi | šintolaisuutta | – |
akkusatiivi | šintolaisuus; šintolaisuuden |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | šintolaisuudessa | – |
elatiivi | šintolaisuudesta | – |
illatiivi | šintolaisuuteen | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | šintolaisuudella | – |
ablatiivi | šintolaisuudelta | – |
allatiivi | šintolaisuudelle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | šintolaisuutena | – |
translatiivi | šintolaisuudeksi | – |
abessiivi | šintolaisuudetta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | šintolaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | šintolaisuude- | |
vahva vartalo | šintolaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
šintolaisuut- |
Etymologia
muokkaa- sanan šintolainen vartalosta šintolais- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. šintouskonnon seuraaminen
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- šintolaisuus Kielitoimiston sanakirjassa