Aristoteles
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaaAristoteles (41)
- eräiden historiallisten henkilöiden nimi, tunnetuimpana kreikkalainen filosofi (384–322 eaa.)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Aristoteles | Aristoteleet |
genetiivi | Aristoteleen | Aristoteleiden Aristoteleitten |
partitiivi | Aristotelesta | Aristoteleita |
akkusatiivi | Aristoteles; Aristoteleen |
Aristoteleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Aristoteleessa | Aristoteleissa |
elatiivi | Aristoteleesta | Aristoteleista |
illatiivi | Aristoteleeseen | Aristoteleisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Aristoteleella | Aristoteleilla |
ablatiivi | Aristoteleelta | Aristoteleilta |
allatiivi | Aristoteleelle | Aristoteleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Aristoteleena | Aristoteleina |
translatiivi | Aristoteleeksi | Aristoteleiksi |
abessiivi | Aristoteleetta | Aristoteleitta |
instruktiivi | – | Aristotelein |
komitatiivi | – | Aristoteleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Aristotelee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Aristoteles- |
Käännökset
muokkaa1. kreikkalainen filosofi
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaIdo
muokkaaSubstantiivi
muokkaaAristoteles
Latina
muokkaaErisnimi
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | Aristotelēs | Aristotelēs |
akkusatiivi | Aristotelem Aristotelēn |
Aristotelēs |
genetiivi | Aristotelis Aristotelī |
Aristotelum |
datiivi | Aristotelī | Aristotelibus |
ablatiivi | Aristotele | Aristotelibus |
Aristotelēs m. (3) (ei monikkoa)