Erisnimi

muokkaa

Esra (9) (ei monikkoa)

  1. (Raamattu) yksi Vanhan testamentin kirjoista
  2. (Raamattu) edellisessä keskeinen henkilö: eräs juutalainen kirjanoppinut ja pappi
  3. harvinainen neutraali etunimi

Ääntäminen

muokkaa
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: Es‧ra

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Esra
genetiivi Esran
partitiivi Esraa
akkusatiivi Esra;
Esran
sisäpaikallissijat
inessiivi Esrassa
elatiivi Esrasta
illatiivi Esraan
ulkopaikallissijat
adessiivi Esralla
ablatiivi Esralta
allatiivi Esralle
muut sijamuodot
essiivi Esrana
translatiivi Esraksi
abessiivi Esratta
instruktiivi
komitatiivi Esroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Esra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Afrikaans

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. (Raamattu) Esra (kirja)
  2. (Raamattu) Esra (edellisen keskeinen henkilö)

Fääri

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. miehen etunimi

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Patronyymit
muokkaa

Hollanti

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. miehen etunimi

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. naisen etunimi

Norja (bokmål)

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. (Raamattu) Esra (kirja)
  2. (Raamattu) Esra (edellisen keskeinen henkilö)

Norja (nynorsk)

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. (Raamattu) Esra (kirja)
  2. (Raamattu) Esra (edellisen keskeinen henkilö)

Ruotsi

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. (Raamattu) Esra (kirja)
  2. (Raamattu) Esra (edellisen keskeinen henkilö)

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. (Raamattu) Esra (kirja)
  2. (Raamattu) Esra (edellisen keskeinen henkilö)

Turkki

muokkaa

Erisnimi

muokkaa

Esra

  1. naisen etunimi