Häkkinen
 |
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaaHäkkinen
- eräs suomalainen sukunimi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈhækːinen]
Tavutus
muokkaa- tavutus: Häk‧ki‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Häkkinen | Häkkiset |
| genetiivi | Häkkisen | Häkkisten Häkkisien |
| partitiivi | Häkkistä | Häkkisiä |
| akkusatiivi | Häkkinen; Häkkisen |
Häkkiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Häkkisessä | Häkkisissä |
| elatiivi | Häkkisestä | Häkkisistä |
| illatiivi | Häkkiseen | Häkkisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Häkkisellä | Häkkisillä |
| ablatiivi | Häkkiseltä | Häkkisiltä |
| allatiivi | Häkkiselle | Häkkisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Häkkisenä (Häkkisnä) |
Häkkisinä |
| translatiivi | Häkkiseksi | Häkkisiksi |
| abessiivi | Häkkisettä | Häkkisittä |
| instruktiivi | – | Häkkisin |
| komitatiivi | – | Häkkisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Häkkise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Häkkis- | |
Etymologia
muokkaaNimeä pidetään sanaan häkki ’härkä’ perustuvana omaperäisenä henkilönnimenä. Toisaalta sen taustalla voi olla myös skandinaavinen Hägge-nimi.[1]
Viitteet
muokkaa- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.